Paluu satulaan...

                          Pientä ratsastustaukoa tässä onkin tullut pidettyä, kun Sade on saanut nyt vain rauhassa laidunnella laitsalla. Lukuun ottamatta lyhyttä käyntiköpöttelyä ilman satulaa tässä vajaa viikko sitten, ratsastustaukoa on kertynyt jopa melkein kuukausi, jos sellaista kunnon treeniä ajatellaan. Tiedossahan oli viimeksi, kun käytiin katsomassa Liisiä, että mentäisiin seuraavalla kerralla ratsastamaankin, niin mehän tietenkin toteutettiin tuo asia ja tänään käytiin siis ratsastamassa Liisillä. Hoidettiin Liisi karsinassa ja se oli aika hermona siinä ja muutamat ihmisen lyttäysyritykset taisi käydä tamman mielessä. Varsinkin siinä vaiheessa, kun tallista katosi kaverit, niin eläinhän otti herneen nenään, mutta saatiin se pysymään karsinassa. Kentälle päästyämme Liisi kyllä rauhoittui ihan mukavasti ja onneksi siellä oli kaverikin, ettei tarvinnut ruveta mitään showta järjestämään. Jaettiin siis tunnin ratsastus puokkiin Elinan kanssa ja siis Elina hyppäsi ensin satulaan. Liisin liikkuminen ei kyllä mitään kummoista ollut ja kyllä heppa on päässyt menemään huonompaan suuntaan. Itsekin huomasin heti, kun pääsin selkään, että heppa oli ihan jäykkä ja kaula ei meinannut taipua mihinkään, vaikka mitä yritti tehdä.

                   Ratsastus ei siis sujunut mitenkään hyvin, kun heppa ei edes liikkunut oikealla tavalla niin silloin on myös hankalaa yrittää edes kunnolla. No mulla oli silti kauheita ongelmia istua mitenkään järkevästi siellä satulassa ja uskon, että huonosti mennyt ratsastus johtuu paljolti itsestäni. Jotenkin sitä on päässyt kunto ja istunta hirveästi rupsahtamaan, kun ei ole hetkeen ratsastanut. Tässä nyt tuli kuitenkin vähän selitystä tämän päivän ratsastuksista ja vielä pari Sateeseen liittyvää uutista. Eilen Sateella oli ultra ja selvisi positiivinen yllätys, että heppa olisi tiineenä (ainakin toistaiseksi) ja sitten tänään eläin sai kengät jalkaansa eli nyt sitä voikin vissiin pikkuhiljaa palautella ratsastusmaailmaan. Ainakin odotan innolla, että pääsisi vähän rennosti köpöttelemään Sateella, kun kohta on kesälomakin ohi ja opiskeluelämä alkaa kutsua. Noh... tähän loppuun kuvia, jotka otti Elina!

Mitäs piditte Liisi-aiheisesta postauksesta? Huom! Liisistä saattaa ehkä tulla blogiin vielä jotain, mutta en voi vielä luvata mitään...

Taas muutoksia...

            Juu, tietenkin kesäloman aikana innostun "turhan usein" vaihtamaan ulkoasua ja, kun edellinen ulkoasu oli aika simppeli ja kauhean tylsä omaan silmään. Päätin sitten väsätä vähän räväkämmän bannerin ja blogin malli muuttui jälleen kokonaan. Mitä mieltä olette tästä muutoksesta? Tämä toivon mukaan pysyy hieman pidempään :D 

Toivekuvapostaus osa 1

                  Kuvien aiheita tulikin aika mukavasti, kiitos teille, jotka niitä jaksoitte keksiä. Ajattelin sen verran helpottaa omaa työtäni, että teen tämän postauksen kahdessa osassa, ettei tarvitse kerralla hirveää määrää tunkea kuvia samaan postaukseen. Tässä näitä nyt kuitenkin tulisi, ekat 20 kuvaa.

Tältä näytti nyt tämä ensimmäinen osa ja toivekuvapostauksen toiseen (viimeiseen) osaan voitte vielä vaikuttaa, jos haluatte nähdä jotain tietynlaisia kuvia vielä, niin saatte ehdotella aiheita! Mitäs piditte tällaisesta? Voisiko näitä tulla mielestänne useamminkin?

Mitäs Voitolle kuuluu?

             Voitto vaihtoi eilen laidunta ihan muutama sataa metriä toiseen suuntaan eli laiduntaa vieläkin Hämeenlinnassa samassa paikassa kuin ennenkin, mutta uusi laidun on vaan pienempi ja ruoho pidempää. Itse en päässyt mukaan, kun olen ollut pari päivää kipeänä, mutta Elina onneksi sai kuvamateriaalia ja muutaman kuvan lisäänkin tähän elävöittämään postausta. Ei mulla oikein mitään kerrottavaa ole sen enempää, kun en ollut itse paikalla eilen, mutta ainakin saatte pari kuvaa Voitosta.

syötävää näyttäisi olevan ainakin riittävästi, kun poitsu pääsi oikein uimaankin :D

Liisiä katsomassa

             Aika se vaan menee niin nopeasti, ettei ehdi tajutakkaan mitä kaikkea edessä voi odottaa. Sain tässä pari päivää sitten kaveriltani Lotalta tiedon, että entinen hevosemme Liisi asustelee nykyään Pikkupihlajassa. Olihan se ihana uutinen, sillä hetkeen Liisin olinpaikka oli kokonaan hukassa ja nyt kun yhtäkkiä tulee kaveriltani tieto, että Liisi onkin siellä niin kyllä, olisi tehnyt mieli hyppiä kattoon. Tietenkin uutisesta innostuneena alettiin selvitellä missä tämä Pikkupihlajan ratsastuskoulu sijaitsee niin juuri mukavasti huomattiin, että Tuusulassahan se. Aika hyvä tuuri kävi, että vielä näinkin lähellä kotoa.

                 Pienten selvittelyjen päästä saatiin tieto, että Liisiä saa käydä katsomassa ja sinnehän me sitten tänään aamuyhdeksältä lähdettiin ajelemaan. Kun saavuttiin määränpäähän, huomattiin, että kenttä oli täynnä iloisia ratsukoita. Siellä oli siis menossa juuri leirikisat ja siellä se Liisi ravaili ja hyppi pientä esterataa. Kun ratsastajat hyppäsivät ratsujensa selästä, vietiin hepat ensin tarhoihin ja sitten laitsalle syömään. Mehän Elinan kanssa mentiin sinne laitsalle ihailemaan kaunista tammuskaa. Tänään vietettiin kuitenkin sellainen "Liisin rapsutus- ja halipäivä" sekä tottakai heiluttiin kameroiden kanssa siellä. Hellettä oli vähän turhankin paljon, kun siellä laitsalla istuskeltiin ja itseltäni pääsi vähän iho palamaan, mutta se kaikki oli sen arvoista. Liisi oli kyllä kokoajan hyvin seurallinen ja vaikka olikin laitsalla niin aina vähän väliä kääntyili meidän luokse rapsutettavaksi. On se Liisi kyllä aina vaan niin kaunis ja valloittava. Mutta tottakai käytetään tilaisuus hyväksi, kun Liisi kerta asustelee sen verran lähelläkin niin saatiin lupa omistajalta käydä vielä toiseenkin kertaan katsomassa Liisiä, eikä pelkästään katsomassa vaan  tällä kertaa myös hoitamassa ja ratsastamassa. Saattekin vielä mahdollisesti toisen "Liisi-aiheisen postauksen" eli jos kiinnostaa kuulla ja nähdä Liisistä lisää niin blogiin ilmestyy reilun viikon päästä postaus siitä.

Kuvia tuli taas jälleen kerran otettua aika mukavasti ja tällä kertaa suurin osa kuvista on omaa kädenjälkeäni, paitsi ne, joissa olen minä niin ne kuvasi Elina.

Liisi- linssilude <3

Välillä se kuitenkin piiloutui ruohon sekaan...

Ja sitten se taas tuli tervehtimään meitä <3

Meijän yhteiskuvista ei oikein tullut mitään, kun eräs kaksijalkainen ei osannut vääntää naamaansa yhtään fiksummin :D Liisi sen sijaan on niin ylisöpönä tässä <3

Oli se kyllä ihanaa nähdä Liisi, kun viimeksi nähtiin se melkein vuosi sitten, kova ikävähän sitä on ollut, mutta nyt tietää kuitenkin, että sillä näyttäisi olevan kaikki kunnossa ja tämä ei jää viimeiseksi reissuksi... Ensi kertaa odotellessa!